Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi hyväksyttiin energialaskujen ja päästöjen vähentämiseksi

Komissio on tyytyväinen siihen, että tänään hyväksyttiin lopullisesti rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi, joka on toinen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman virstanpylväs. Tällä lainsäädännöllä luodaan puitteet, joiden avulla jäsenvaltiot voivat vähentää rakennusten päästöjä ja energiankulutusta kaikkialla EU:ssa kodeista ja työpaikoista kouluihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin. Tämä auttaa parantamaan ihmisten terveyttä ja elämänlaatua. Tarkistetussa direktiivissä asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita rakennusten kokonaisenergiankulutuksen vähentämiseksi kaikkialla EU:ssa ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet. Siinä jätetään jäsenvaltioiden käsiin, mitkä rakennukset on kohdennettava ja mitä toimenpiteitä on toteutettava. Se lisää puhtaan teknologian kysyntää Euroopassa ja luo työpaikkoja, investointeja ja kasvua.

Kukin jäsenvaltio hyväksyy oman kansallisen kehityspolkunsa asuinrakennusten keskimääräisen primäärienergian käytön vähentämiseksi 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Muiden kuin asuinrakennusten osalta niiden on kunnostettava energiatehokkuudeltaan heikoimmat 16 prosenttia rakennukset vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset vuoteen 2033 mennessä. Jäsenmailla on mahdollisuus vapauttaa tietyt asuinrakennusten ja muiden rakennusten luokat näistä velvoitteista (esim. historialliset rakennukset tai loma-asunnot). Kansalaisia tuetaan heidän pyrkimyksissään parantaa kotiaan. Direktiivissä edellytetään keskitettyjen asiointipisteiden perustamista antamaan neuvoja rakennusten perusparannuksista, ja julkista ja yksityistä rahoitusta koskevat säännökset tekevät perusparannuksista kohtuuhintaisempia ja toteuttamiskelpoisempia.

Direktiivillä parannetaan Euroopan energiaomavaraisuutta REPowerEU-suunnitelman mukaisesti vähentämällä fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä. Tarkistetussa direktiivissä tehdäännollapäästöistä normi uusille rakennuksille. Kaikilla uusilla asuinrakennuksilla ja muilla kuin asuinrakennuksilla ei saa olla fossiilisista polttoaineista aiheutuvia päästöjä paikan päällä1 päivästä tammikuuta 2028 alkaen julkisessa omistuksessa olevien rakennusten osalta ja 1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen kaikkien muiden uusien rakennusten osalta, ja niihin voidaan soveltaa erityisiä poikkeuksia. Vahvistettu direktiivi sisältää uusia säännöksiä, joilla luovutaan asteittain fossiilisista polttoaineista rakennusten lämmityksestä ja edistetään aurinkovoimaloiden käyttöönottoa kansalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että uudet rakennukset ovat valmiita aurinkoenergiaan. Tukea fossiilisia polttoaineita käyttävien erillisten kattiloiden asentamiseen ei sallita 1. tammikuuta 2025 alkaen. Se myös edistää kestävän liikkuvuuden käyttöönottoa esikaapelointia, sähköajoneuvojen latauspisteitä ja polkupyörien pysäköintipaikkoja koskeviensäännösten ansiosta.

Peruskorjausten parempi suunnittelu sekä tekninen ja taloudellinen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä perusparannusaallon käynnistämiseksi kaikkialla EU:ssa, ja tästä säädetään tarkistetussa direktiivissä. Energiaköyhyyden torjumiseksi ja energialaskujen pienentämiseksi peruskorjauksiin on kannustettava ja niitä on tuettava kansallisilla rahoitustoimenpiteillä. Toimenpiteet on kohdennettava erityisesti heikossa asemassa oleviin asiakkaisiin ja energiatehokkuudeltaan heikoimpiin rakennuksiin, joissa suurempi osuus energiaköyhistä kotitalouksista asuu.

Tausta

Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia, yli puolet EU:n kaasunkulutuksesta (pääasiassa lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden kautta) ja 35 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Tällä hetkellä noin 35 prosenttia EU:n rakennuksista on yli 50-vuotiaita ja lähes 75 prosenttia rakennuskannasta on energiatehotonta. Keskimääräinen vuotuinen energiaperuskorjausaste on kuitenkin vain noin 1 prosentti.

Komissio esitteli vuonna 2020 perusparannusaaltostrategiansa, jonka tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa peruskorjausaste vuoteen 2030 mennessä ja varmistaa, että perusparannukset johtavat parempaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden lisääntymiseen rakennuksissa. Joulukuussa 2021 tehtyyn komission ehdotukseen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistamisesta lisättiin toukokuussa 2022 elementtejä, jotka koskevat aurinkoenergian käyttöönottoa rakennuksissa osana REPowerEU-suunnitelmaa. Lainsäätäjät pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen joulukuussa 2023.

Direktiivi on keskeinen osa EU:n pyrkimyksiä siirtyä pois fossiilisista polttoaineista ja kaksinkertaistaa energiatehokkuuden parannusaste ja kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, kuten maailmanlaajuisten kumppanien kanssa sovittiin COP28-kokouksessa. Tämänpäiväinen hyväksyminen perustuu 55-valmiuspaketin valmistumiseen ja voimaantuloon, ja sillä edistetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: Euroopan komissio

LEHDISTÖTIEDOTE 12. huhtikuuta 2024 Bryssel