EU suuntaa kohti rakennetun ympäristön digitaalista muutosta

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisoitumiseen halutaan lisää panostuksia, kun EU suuntaa voimavarojaan. Muutos asettaa alan toimijat ja päätöksentekijät uudenlaisen kehityksen eteen. Rakennetun ympäristön digipäivässä 12.12. Rakennustietosäätiön Tommi Arola kertoo neljästä keskeisestä EU-aloitteesta, jotka edistävät rakennetun ympäristön digitalisoitumista.

Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja Tommi Arola tutkii ja kokoaa työssään erityisesti digitaalisen rakennetun ympäristön tilannekuvaa sekä siinä tapahtuvia uusia avauksia. Hänen mukaansa EU-digialoitteiden ymmärryksen parantaminen rakennetun ympäristön kontekstissa on olennaista, koska niin sanotun digivihreän siirtymän keinoja tutkitaan ja määritetään yhtaikaa.

”Parhaillaan EU-komission työpöydällä on neljä keskeistä aloitetta, joilla pyritään edistämään rakennusteollisuuden digivihreää muutosta ja tuottavuuden kasvua. Olen käynyt näitä läpi ja selvittänyt, miten nämä aloitteet ottavat kantaa digitalisoitumiseen, mitä vaikutuksia ja riippuvuuksia näillä on ja miten niitä pitäisi huomioida täällä Suomessa”, Arola pohjustaa.

Ensimmäinen aloite, transition pathway for construction, on rakentamisteollisuuden muutostiekartta, joka avaa mahdollisuuksia uusiin teknologioihin ja prosesseihin rakennusteollisuuden kehittämisessä Euroopassa. Aloite vauhdittaa eritysesti uusien teknologioiden käyttöönottoa ja ehdottaa sekä EU-laajuisia että jäsenmaakohtaisia toimia toteutettavaksi.

Toinen aloite, BIM in public procurement, keskittyy EU-tason tietomallinnuksen lisäämiseen ja julkisten organisaatioiden verkostoitumiseen julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on tuoda tietomallinnus käyttöön laajasti rakentamisen prosesseissa ja saada eri jäsenvaltiot samalle viivalle vertaistuen avulla.

Kolmas aloite, digital building logbook, luo perustukset EU-laajuisen rakennustietojen tiedonvaihdolle, jotta voidaan vertailtavasti seurata vihreän siirtymän toimien vaikuttavuutta. Tämä aloite liittyy vahvasti rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti). Aloitteessa luodaan tapaa, jolla rakennetun ympäristön tietoa vakioidaan, jaetaan ja vaihdetaan koko EU:n tasolla.

Neljäs aloite, whole life carbon roadmap, pureutuu rakennuksien elinkaaren hiilipäästöihin ja skenaarioihin. Aloite ei suoraan liity digitalisaatioon, mutta se ottaa skenaarioissa huomioon rakennusalalle sopivat teknologiset ratkaisut, joilla voidaan tarjota ratkaisuja hiilipäästöjen vähentämiseen.

”Odotan, että Rakennetun ympäristön digipäivässä ymmärretään yhdessä aloitteiden vaikutuksien kokonaiskuva ja saadaan ahaa-elämyksiä siitä, kuinka Suomi voisi osoittaa olevansa edelläkävijä rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Lisäksi odotan, että nähdään kokonaiskuva, mitä toimialaamme vaikuttavia säädöksiä tai standardeja on jatkossa tulossa esimerkiksi energiatoimialalta”, Arola summaa.

Miten digitalisaatio linkittyy muihin toimialoihin ja direktiiveihin?
Tommi Arola painottaa EU-tasoisten yhteentoimivuusmääritysten merkitystä ja tietojen kytkeytymistä myös muihin aloihin ja direktiiveihin. Painoarvoa hän näkee erityisesti EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä eli EU-taksonomiassa, energiatehokkuusdirektiivissä ja kiertotaloudessa.

”Digivihreässä siirtymässä mukana eivät siis ole vain rakennetun ympäristön toimiala ja sen perinteiset toimijat, vaan systeemiin kuuluu laajasti erityisesti energia-, pankki- ja vakuutusalat sekä valmistava teollisuus. Tässä systeemissä datan pitää virrata uudella tasolla”, Arola painottaa.

Kiinnostavana kehityskulkuna Arola mainitsee myös sen, miten yhteentoimivuutta ja sääntelyä kehitetään yhtäaikaisesti. Parhaillaan rakennustuoteasetuksen valmistelu on käynnissä, ja samanaikaisesti EU-komissio toteuttaa erilaisia teknillistoiminnallisia selvitystöitä, joilla sääntelyn toteutusta voidaan tukea muun muassa rakennustietojen vaihdossa.

”Sääntelyn ja yhteentoimivuusmääritysten yhteistyö on olennaista esimerkiksi energiatehokkuusvaatimusten seurannassa ja vertailtavuudessa, joka tarvitsee yhtenäisen dataperustan koko Euroopassa”, Arola perustelee.

Arolan mielestä olemme tärkeässä paikassa, ja siksi Suomen tulisi aktiivisesti tuoda EU-tasolle kokemuksiaan tehdyistä piloteista ja jatkaa uusien toimintatapojen luomista.

”Digitalisaatio voi tuoda mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia ja tehokkuutta rakennetun ympäristön kehittämiseen, mutta se vaatii avointa mieltä ja rohkeutta olla edelläkävijä. Suomi kuuluu onneksi uranuurtajiin rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Aktiivisella osallistumisella ja vaikuttamistyöllä meidän on mahdollista luoda uutta liiketoimintaa Euroopassa”, Arola kannustaa.

 

Lähde: ympäristöministeriö,  Julkaisuajankohta 27.11.2023